Luontotunteita on ryhmänäyttely, joka nostaa esiin pohjoisen luontosuhteen. Näyttely heijastaa lisääntyvää ympäristöhuolta, ajankohtaista ympäristöaktivismia sekä pohjoisen ihmisen arkista mutta syvää luontoyhteyttä.
Näyttelyn lappilaiset taiteilijat työskentelevät Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa kuvataidekasvatuksen ja soveltavan taiteen aloilla.
Yksi näyttelyteoksista kiinnittyy Äkäslompolon alueeseen. Timo Jokelan videoteos Kuerin matkassa Äkäslompolossa (2020) tuo esiin kyläläisten huolia ja ristiriitaisia tunteita, joita Hannukaisen kaivoshanke aiheuttaa. Video kertoo Kuerin matka –ympäristöteoksen tekemisestä Äkäslompolossa. Jokela on tehnyt teoksen puusta perinteisellä hirsirakentamistekniikalla kutsuen samalla kylän miehiä jutusteluun. Video kertaa virinneitä keskustelua kaloista matkailuun, kaivoksesta metsän marjoihin ja kylän arjesta maailman menoon. Teos tuo moniäänisesti esille Pohjoisen ympäristökulttuurin kerrostumia.
Kueri on Kemin-Lapin jo kadonneesta saamenkielestä periytyvä meritaimenen vanha jo kadonnut paikallinen nimitys. Maria Huhmarniemen taimenaiheinen lankataulu vie tematiikan vaelluskaloihin ja vesivoimarakentamiseen, joka puhuttaa tällä hetkellä luonnonsuojelijoita koko Suomessa.
Antti Stöckellin teoskokonaisuus on ajankohtainen huhti-toukokuisilla keväthangilla. Soiden avaruus ja valoisuus vetää puoleensa kaikkina vuodenaikoina ja erityisesti kevättalvella, kun suolle pääsee kantohangilla. Stöckell sahaa hankilumesta kappaleita suomaiseman osaksi ja kertoo:
- Suon syvyys puhuttelee minua: siellä pohjavesi kohtaa maan pinnan tuhatvuotisten turvekerrostumien läpi suodattuen.
Annamari Manninen esittää näyttelyssä valokuvakollaasin vedenalaisia järvimaisemia, Marjo Pernu tuohitöinä toteutettuja maisemia ja Anniina Koivurova litografioita, joiden aiheena on erilaiset luontotunteet ja tilanteet, kuten kasvu ja kuihtuminen, orgaanisuus ja kaupunkiluonto. Myös Tanya Kravtsovin ja Elina Härkösen teoksessa luonto kohtaa rakennetun ympäristön.
Mirja Hiltunen laajentaa Luontotunteita-näyttelyn teeman kokemukseemme ihmisyydestä ja sen normaalisuudesta osana luontoa teoksillaan Rewilding mind ja Älä mene yksin ulos. Rewilding mind -teos käsittelee Alzheimerin tautia ja autismikirjon häiriöitä neurofysiologian näkökulmasta kysyen, pitäisikö yleistä ajattelutapaamme vammaisuutta ja sairautta kohtaan villiinnyttää? Mistä suunnasta hyvä määritellään, ja mitä on terveys, kun normaalin rajat kapenevat koko ajan. Teoksen nimen käsite, villiinnyttäminen (rewilding), on luonnonsuojeluperiaate, jonka mukaan sirpaloituneet ja katoamassa olevat ekosysteemit eivät tarjoa riittävästi elinympäristöjä uhanalaisille lajeille.