Studio Mustanapa 9.4-3.5.2022
Simi Ruotsalainen
”Lohijoki”- teoskokonaisuus käsittelee taiteen keinoin pohjoisia vesistöihin liittyviä ympäristökysymyksiä. Siihen liittyvät mm. viime vuosien Tornionjoen ”zombilohi”-ilmiö, nousulohien vaihteleva kunto ja määrä sekä ylipäätään Lapin alueen virtavesien patoaminen. Rovaniemi on maantieteellisesti jokien risteyskohdassa, ja kaupungin editse virtaa entinen runsas lohijoki, joka on menneinä vuosikymmeninä patoamalla tyhjennetty arvokaloista. Tornionjoki taas on Lapin läänin mittakaavassa Tenojoen lisäksi merkittävä lohijoki sekä matkailun että elinkeinojen näkökulmasta. Tällä hetkellä ns. lohidiskurssi velloo pohjoisessa kiivaana.
Teoskokonaisuus ”Lohijoki” voi kuvata mitä tahansa lohijokea pohjoisilla alueilla, vaikka näyttelykokonaisuus keskittyykin ensisijaisesti Tornionjoen lohen ympärille. Viranomaiset eivät ole edelleenkään löytäneet syytä Tornionjoella vuosittain vaihtelevassa määrin ilmaantuville kalojen joukkokuolemille, vaikka ilmiöstä on raportoitu vuodesta 2014 lähtien. Media on nimennyt sairastuneet lohet ”zombilohiksi”, koska sairastuneet lohet hidastuvat, saavat haavaisia, vesihomeen infektoimia iho-oireita ja lopulta kuolevat. Viranomaisten toimintaa lohiasiassa on moitittu hitaaksi ja hajanaiseksi, sillä esimerkiksi näytteiden keruu sairastuneista kaloista jätettiin pitkään resurssien puutteen vuoksi yksityisten ihmisten varaan. Näyttely ottaa kantaa paitsi viranomaistoiminnan tahmeuteen, myös ylipäätään lohen halpuuttamiseen. Mikä on Lapin puhtaiden vesistöjen ja luonnonkalojen arvo?
Lohijoki-teoskokonaisuudessakin nähtävä videoteos ”-30%” oli keväällä 2020 esillä verkkonäyttelyssä. Kesällä 2021 tuli julkisuuteen Lapin Yliopiston professorin V. Puurosen ja Kemijoki oy:n välinen lohigraffiti-häly. Tämän jälkeen järjestettiin taidehuutokauppa, ja sen seurauksena vielä taidesoututapahtuma Sierilän siunaus, jossa peräänkuulutettiin Sierilän vielä valjastamattomien luonnonkoskien pitämistä vapaina. ”Lohijoki” -näyttely alkavan lohikauden 2022 kynnyksellä jatkaa Rovaniemen ja Lapin alueella käytyä kalakeskustelua. Haluan kuitenkin suunnata keskustelua entistä laajemmin koskemaan lohen tilanteen lisäksi yleisiä pohjoisia vesistökysymyksiä ja sitä, miten keskustelua voidaan jatkaa ja myös viedä eteenpäin nimenomaan kuvataiteen kautta.
Simi Ruotsalainen