Jäsenet saavat alennetun hinnan Galleria Napan, Studio Mustanapan ja Galleria Kellokkaan näyttelyvuokrista. Lisäksi tarjoamme jäsenille mahdollisuuden näyttelyyn Kuukauden taiteilijalle varatulla seinällä Korundissa. Järjestämme näyttelyitä myös ravintola Naboon.

Esittelemme jäsenet verkkosivulla ja jäsensivustomme on porfolio, jota käytetään Lapin taiteen esittelyissä, näyttelyjen kuratoinnissa, teosmyynnissä, taidelainaamossa ja julkisen taiteen hankkeissa.

Ylläpitää taidelainaamoa Galleria Napassa tai kausittaisesti jossakin muussa tilassa tai tapahtumassa. Lainaamossa esitetään jäsenten teoksia. Taidelainaamosta myydyistä ja lainatuista teoksista ja muista tuotteista pidätetään 20% provisio. Korttimyynnistä ei peritä provisiota. 

Mikäli jäsen haluaa, että seura hoitaa sopimukset tilaustyön asiakkaan kanssa, seura laskuttaa asiakasta ja maksaa tilauksen palkkana taiteilijalle. Provisio on 5 %:a (20 % jos tilaus tulee seuran kautta). Provisio käytetään mm. galleristin ja kirjanpitäjän palkkaan.

Tuotamme jurytettyjä tai kuratoituja ryhmänäyttelyitä, joihin haemme avustuksia. Osa näyttelyistä on avoimia muillekin kuin seuran jäsentaiteilijoille. Järjestämme myös kansainvälisiä näyttelyprojektia ja taiteilijoiden liikkuvuuteen liittyviä hankkeita. Teemme yhteistyötä Berlin Session residenssiohjelman kanssa.

Canon Dmark 2 on täyden kennon ammattidigivalokuvakamera ja siinä on hyvälaatuinen 24-105 mm linssi. Kamerassa on todella hyvä videokuvan laatu ja stillkuvaus. Taiteilijat voivat lainata kameraa lyhyiksi ajoiksi, eli muutamaksi päiväksi. Pitemmät lainaukset ovat mahdollisia erikseen sovittaessa korvausta vastaan. Kameraa ei voi lainata näyttelyn avajaisten ajankohtana.

Taidekehystämö Hyvärinen antaa jäsenille taidetarvikkeista, kehystyksistä ja askartelutarvikkeista 10% alennuksen. (Ei tarjoustuotteista).

Olemme Suomen kuvataidejärjestöjen liiton jäsenyhdistys. Siten seuran taiteilijat voivat osallistua liiton näyttelyihin, koulutustilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin. SKjL neuvoo ja ohjaa jäsenyhdistyksiään taiteilijan arkeen liittyvissä ongelmissa. Yhdistykset voivat saada Suomen Taiteilijaseuran lakiasiain neuvontapalvelua ottamalla ensin yhteyttä liiton toimistoon. Karjalohjan Vilniemessä sijaitseva Aspan ateljee on tarkoitettu ensi sijassa liiton jäsenyhdistysten taiteilijoille työskentelyyn ja lomailuun. Liiton jäsenkortilla pääsee ilmaiseksi tai alennuksella taidemuseoiden näyttelyihin (käytäntö vaihtelee museoittain).

jäseneksi hyväksytään Lapin maakunnassa vakituisesti asuva visuaalisen alan taiteilija, joka kuuluu valtakunnalliseen ammattiliittoon tai joka muutoin on hankkinut vastaavan pätevyyden ja toiminut ansiokkaasti omalla alallaan. Jäseneksi voidaan myös hyväksyä Lapissa osa-aikaisesti asuva tai Lapissa asunut visuaalisen alan taiteilija, jolla on vastaava pätevyys ja joka on lisäksi osoittanut sitoutuvansa Lappiin ja sen kuvataidekentän elinvoimaisuuden edistämiseen.”

Lapin taiteilijaseuran jäsenyyttä haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, johon tulee liittää ansioluettelo, teoskuvia ja lyhyt kuvailu siitä, miksi haluaa liittyä seuraan yhteen tiedostoon koottuna. Jos hakija asuu Lapin ulkopuolella, on hänen hakemuksessaan kerrottava, miten hän osallistuu Lapin kuvataidemaailman edistämiseen.

Jäsenyys on pysyvä edellyttäen jäsenmaksun maksamista (50 euroa/vuosi).

Hallitus päättää jäsenyydestä ja vastaa kulloinkin voimassa olevista ansioitumisen riittävyyden perusteista. Hakijan tulee osoittaa ammattimaisuutensa kolmen pisteen menettelyllä ja/tai teoskuvissan. Päätös ilmoitetaan hakijalle sähköpostitse.

3 pisteen perusteet

Alla olevista kohdista voi saada yhden pisteen kustankin. Jäsenyyteen edellytetään kolme pistettä ja/tai tuotannon korkeatasoisuus teoskuvien perusteella.

1. Taidekoulutus

2. Osallistuminen valtakunnallisiin tai alueellisiin jurytettyihin näyttelyihin viimeisen kymmenen vuoden aikana
(Suomen taiteilijaseuran vuosinäyttely, SKJL vuosinäyttely, Lapin tms. aluenäyttely, Pohjois-Suomen biennaali tai vastaava yhteisnäyttely

3. Kuuluminen valtakunnalliseen Suomen taiteilijaseuran alaiseen taiteilijaliittoon (TM, Suomen Kuvanveistäjäliitto, Suomen Taidegraafikot, Valokuvataiteilijoiden Liitto, Muu ry)

4. Teoksia julkisissa kokoelmissa
(Wihuri, Saastamoisen säätiö yms., Suomen valtio, Lapin taidemuseot ja muut merkittävät kokoelmat)

5. Yksityisnäyttely taidemuseossa tai taiteilijaliittojen tai taiteilijaseurojen gallerioissa.

Nimi ja kotipaikka

1§

Yhdistyksen nimi on Lapin Taiteilijaseura. Yhdistyksen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki ja toiminta-alueena Lapin lääni.

2§

Yhdistys toimii Lapin kuvataiteilijoiden keskusjärjestönä. Sen tarkoituksena on edistää lappilaista kuvataidetta, valvoa taiteilijoiden ammatillisia ja sosiaalisia etuja, edistää lappilaisten kuvataiteilijoiden työllistymistä sekä parantaa taiteen arvostusta ja asemaa Lapin läänissä.

3§

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa näyttely-, tutkimus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa sekä tekee esityksiä ja aloitteita ja antaa lausuntoja.

Jäsenet

4§

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään Lapin maakunnassa vakituisesti asuva visuaalisen alan taiteilija, joka kuuluu valtakunnalliseen ammattiliittoon tai joka muutoin on hankkinut vastaavan pätevyyden ja toiminut ansiokkaasti omalla alallaan. Jäseneksi voidaan myös hyväksyä Lapissa osa-aikaisesti asuva tai Lapissa asunut visuaalisen alan taiteilija, jolla on vastaava pätevyys ja joka on lisäksi osoittanut sitoutuvansa Lappiin ja sen kuvataidekentän elinvoimaisuuden edistämiseen.

Varsinaiseksi jäseneksi haetaan kirjallisella hallitukselle osoitetulla hakemuksella, jonka liitteenä tulee olla ansioluettelo ja kuvia töistä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni.

Yhdistys voi kutsua kunniajäseniä. Kunniajäsenillä on äänioikeus.

Yhdistyksen kannattajajäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö, rekisteröity yhdistys tai jokin muu oikeuskelpoinen yhteisö. Kannattajajäsenillä ei ole äänivaltaa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Hallitus hyväksyy jäsenet.

Jäsenmaksu

5§

Yhdistyksen varsinainen jäsen on velvollinen maksamaan vuosittain jäsenmaksun. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksun suuruudesta sekä kannattajajäsenten jäsenmaksujen suuruudesta erikseen henkilöille ja yhteisöille päätetään vuosikokouksessa. Kunniajäsenet ovat vapaita jäsenmaksusta. Varsinaiset jäsenet, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta vapautetaan jäsenmaksun maksamisesta.

Jäsen, joka ei ole maksanut jäsenmaksuaan kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä katsotaan eronneeksi hallituksen päätöksellä. Maksettuaan maksamatta olevat jäsenmaksut hänet hyväksytään takaisin yhdistyksen jäseneksi.

Jäseneksi liittyminen vaatii erillisen tahdonilmauksen liittyvältä. 

Hallitus

6§

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 8 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kutsuu keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja rahastonhoitajan. Tarvittaessa yhdistyksellä voi olla kirjanpitäjä. Hallituksen puheenjohtajan ja muut jäsenet valitsee vuosikokous seuraavan kalenterivuoden alusta lukien yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenen erottua kesken toimikauttaan voidaan hänen tilalleen valita uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi yhdistyksen kokouksessa. Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä kolmen jäsenen ollessa läsnä. Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Hallituksen kokous voi myöntää yhdistyksen jäsenelle oikeuden olla läsnä hallituksen kokouksessa. Päätökset hallituksen kokouksissa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai jos kaksi hallituksen jäsentä sitä pyytää. Hallitus on vastuussa toiminnastaan yhdistyksen kokoukselle. Hallituksen kokouksista  ja niissä käsiteltävistä asioista on tiedotettava hallituksen jäseniä kirjeitse vähintään viikkoa ennen kokousta.

Hallituksen tehtävinä ovat:

1. valvoa ja johtaa yhdistyksen sisäistä toimintaa

2.  toimeenpanna yhdistyksen kokousten päätökset

3. hoitaa käytännön asioita, rahavaroja ja muuta omaisuutta

4. valmistella ja kutsua koolle yhdistyksen kokoukset

5. tehdä aloitteet yhdistyksen toiminnan edistämiseksi

6. suorittaa kaikki muut tehtävät, jotka sääntöjen mukaan hallitukselle kuuluvat tai jotka yhdistyksen kokous hallitukselle antaa.

Nimenkirjoittajat

7§

Yhdistyksen nimen merkitsee puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

Toimintavuosi ja tilit

8§

Yhdistyksen hallituksen toimintavuosi ja yhdistyksen tilivuosi on kalenterivuosi. Tili ja muut yhdistyksen toimintaa koskevat asiakirjat on ennen huhtikuun 25. päivää annettava yhdistyksen tilintarkastajille, joiden on ennen toukokuun 10. päivää annettava hallitukselle kirjallinen tilintarkastuskertomus sekä lausunto tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä.

Kokoukset

9§

Yhdistyksellä on vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista vuosikokous pidetään 1.9. – 15.12. välisenä aikana ja tilikokous ennen kesäkuun 15. päivää. Lisäksi voidaan pitää ylimääräisiä kokouksia milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kaksi äänioikeutettua jäsentä tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselta erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytää. Yhdistyksen kokouksista ja niissä käsiteltävistä asioita on ilmoitettava jäsenille kirjeitse vähintään viikkoa ennen kokousta.

Vuosikokouksessa

1. valitaan hallitukselle puheenjohtaja ja kahdeksan hallituksen jäsentä ja kolme varajäsentä

2. valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja

3. käsitellään hallituksen laatima suunnitelma tulevan vuoden toiminnaksi

4. määrätään jäsenmaksun suuruudet tulevalle vuodelle

5. määrätään toimihenkilöiden palkkioperusteet tulevalle vuodelle

6. käsitellään alustava talousarvio tulevalle vuodelle

7.  käsitellään muut esityslistalla mainitut asiat

Tilikokouksessa

1. valitaan kokouksen sihteeri, joka ei ole hallituksen sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa

2. esitetään hallituksen laatima toimintakertomus edelliseltä vuodelta

3. esitetään rahastonhoitajan tai kirjanpitäjän laatima tilinpäätös ja siihen liittyvä selvitys yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta

4. esitetään tilintarkastajien lausunto

5. päätetään tilien hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle edelliseltä tilivuodelta

6. käsitellään täsmennetty toimintasuunnitelma ja talousarvio kuluvalta vuodelta

7. käsitellään muut esityslistassa mainitut asiat

Kokouskutsussa mainitsematon asia voidaan ottaa käsiteltäväksi, jos 2/3 kokouksessa annetuista äänistä niin päättää kuitenkin huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.

Varat

10§

Yhdistys on oikeutettu toimintansa rahoittamiseksi hankkimaan ja hallitsemaan toiminnassaan tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta, vastaanottamaan lahjoituksia, testamentteja sekä asianmukaisella luvalla järjestämään rahakeräyksiä, arpajaisia, kirpputoreja, myyjäisiä sekä yhdistyksen järjestämien huvi-, juhla- ja vastaavien tapahtumien yhteydessä ravitsemisliikkeen harjoittamista.

Sääntöjen muutos

11§

Yhdistyksen hallituksen valmistelemat sääntömuutoksen on hyväksyttävä kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista toinen on vuosikokous ja joiden väliä on vähintään kaksi viikkoa. Muutosehdotus on hyväksyttävä vähintään 2/3:lla annetuista äänistä kummassakin kokouksessa.

Yhdistyksen purkaminen

12§

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä vähintään kahden viikon välien pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joista toinen on vuosikokous. Päätöksen on saatava 2/3 molemmissa kokouksessa annetuista äänistä, jotta se tulisi hyväksytyksi. Yhdistyksen purkautuessa siirtyvät sen jäljelle jääneet varat ja omaisuus yhdistyksen viimeisessä kokouksessa päättämään Lapin taiteen etua ajavaan tarkoitukseen.

13§

Muuten yhdistyksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.