Lapin Taiteilijaseura
Kaikki tapahtumat

Matti Tainio – Pimeät


FI | EN

Matti Tainio – Pimeät

Studio Mustanapa 25.10.2025 – 18.11.2025

Avajaiset 24.10.2025 klo 18-20, tervetuloa!

Pimeät: kylpyhuoneessa / kaamoksessa / räntäsateessa / metsässä

Pimeä on aina sama – ja jokaisella kerralla eri. Siksi haluan nähdä pimeät monikossa. Valon puuttumien luo pohjavireen, mutta sen tuntu ja vaikutukset muuttuvat paikan ja tilanteen mukaan.

Näyttelyyni tuon valokuvallisia esityksiä pimeyksien variaatioista. Toiset kuvatuista pimeyksistä haastavat aistit äärimmilleen, toisissa on valo kyseenalaistaa pimeän läsnäolon.

Vaikka pimeä itsessään on ollut kiinnostukseni kohde, niin minulle tärkeää on myös nähdä, miten pimeys nostaa esiin päivänvalossa näkymättömiin jääviä ilmiöitä. Pimeän ympäröimänä näkyvät niin kiiltomadot kuin tähtitaivas ja keinovalon valaisemat pilvet.

Valokuvaan pimeää digitaalisella kameralla. Ihmisaisteille pimeä on yleisesti värittömämpi, moniasteisempi ja likinäköisempi kuin nykyaikaisen digitaalisen kameran algoritmi haluaisi. Minun pimeässäni on runsaasti harmaan sävyjä ja kaupunkialueilla usein natriumlamppujen oranssia. Silmän pupillin laajentuminen tekee pimeään tihrustajasta likinäköisen, minkä näkyminen olisi toivottavaa myös lopullisessa kuvassa.

Tavoitteenani on ollut esittää pimeyttä valokuvan keinoin, vaikka ajatus pimeän valokuvaamisesta vastustaakin arkijärkeä ja tuottaa välillä identtisen mustia valokuvia. Pimeän olemuksen tavoittelu valon ehdoilla toimivalla menetelmällä on tapani hahmottaa myös pimeän tutkimuksen kenttää, jota tarkastelen kirjoittamalla.

Pimeät ohenevat. Energiatehokkaat valonlähteet kannustavat lisäämään valoa turvallisuuden tuntua tuomaan. Erilaisten laitteiden kirkkaat merkkivalot vähentävät tahattomasti pimeyttä yhteisissä ympäristöissä. Lisääntyvä valo kaventaa pimeyden kokemusta ja tekee siitä entistä vieraamman. Pimeän väheneminen vaikuttaa ihmiseen, mutta valon lisääntyminen vaarantaa lukuisien elämänmuotojen mahdollisuuksia niille ominaiseen käytökseen.

Pimeä pitää nähdä, jotta se saisi merkityksen eikä jäisi vain taustalle.

Taiteilijan yhteystiedot: , ig: kadotin_lapaseni_pimeaan

FI | EN

Matti Tainio – Pimeät

Studio Mustanapa 24.10.2025 – 18.11.2025

Darknesses: in a bathroom / in the polar night / in a whiteout / in a forest

Darkness is always the same – and each time, it’s different. That’s why I want to keep my darknesses in the plural. The absence of light creates the tone, but the feel and effects of darkness change depending on the context.

In my exhibition, I show photographic interpretations of the variations of darknesses. Some of the darknesses I’ve photographed push the senses to their limits; in others, light questions the presence of darkness.

Although darkness as themselves have been the focus of my interest, the darkness has a capacity of revealing phenomena invisible in daylight. Surrounded by darkness, glowworms, the starry sky, as well as clouds illuminated by artificial light become discernible.

I capture darkness with a digital camera. The human vision sees darkness less colorful, more nuanced, and in a nearsighted manner, while the algorithm in a modern digital camera’s prefers color and clarity. In my darkness, there are plenty of shades of gray—and in urban areas, often the orange of sodium lamps. As the observer’s pupil widens in the dark, the they become more nearsighted than in a full daylight. I expect this quality being visible in the final images.

My objective has been to depict darkness through photography, even though the idea of photographing darkness is counterintuitive and at times results in identically black images. My attempts to capture the essence of darkness with a method that relies on light is one of my ways in approaching the extended field of darkness studies, which I also explore through writing.

Darknesses are getting weaker. Energy-efficient sources of artificial light encourage increasing the illumination in order to add sense of security. Moreover, the bright indicator lights of various devices unintentionally weaken darkness in the common environments. The ubiquitous light reduces our experiences of darkness and makes it feel ever more unfamiliar. The loss of darkness affects humans, but the growth of light also endangers countless life forms and their ability to behave in ways natural to them.

We must delve into darkness to give it a meaning—more than just the background.

Artist contact info: , ig: kadotin_lapaseni_pimeaan