FI | EN
Sallamari Rantala – Pellolta löytyi sormus
Galleria Napa 26.9. – 18.10.2026
Näyttelyn reliefisarjassa käytän kipsipohjaista scagliola-tekniikkaa tutkiakseni maiseman, muistojen ja paikkaan kuulumisen yhteyksiä. Lähestyn maisemaa esineiden kautta, joissa ihmisen suhde paikkaan saa konkreettisen muodon.
Sormuksen muoto toistuu näyttelytilan seinillä. Sormus yhdistää kaksi paikkaa, joihin suhteeni ovat syntyneet eri tavoin: nykyisen kotipaikkani Lentvariksen sekä isovanhempieni kodin ja tilan Kemijoen rannalla. Pellolta löytyneen sormuksen tarina on kadonnut, mutta se on konkreettinen fragmentti eräästä elämästä ja sen suhteesta paikkaan. Sormuksella pyrin viittaamaan laajemmin esineisiin, muistoihin ja kertomuksiin, joiden kautta tavoitamme paikkojen historiaa, joskin aina osittaisena. Oma eletty suhteeni näihin paikkoihin lomittuu perheissä kerrottuihin tarinoihin ja sormuksen ympärille jääneeseen aukkoon. Suhde paikkaan rakentuu eletyn, muistetun, kerrotun ja tuntemattomaksi jääneen välille.
Teokset eivät pyri palauttamaan yksittäisiä tarinoita tai nimiä. Tässä on jotain kipsipölyn kaltaista: partikkelit ovat todellisia, mutta niiden väliset suhteet ja niistä muodostuvat kokonaisuudet ja muodot ovat jatkuvassa liikkeessä. En saa tarinaa, saati kiveä, enää samanlaisena takaisin, vaan se rakentuu uudelleen.
Kipsiin pohjautuva barokkiaikainen scagliola-tekniikka on osa nykyisen asuinympäristöni, Liettuan, historiaa: kiveä on jäljitelty ympäristössä, jossa sitä ei ole ollut helposti saatavilla. Työskentely jäljitellyllä kivellä rinnastuu ajatukseeni menneisyydestä: kuten materiaali, myöskään kertomus ei palaudu alkuperäiseen muotoonsa, vaan rakentuu uudelleen. Scagliolan hiottu ja kiiltävä pinta voi näyttäytyä etäännyttävänä, lähes sulkeutuneena, ja olen pyrkinyt kaivertamaan siitä esiin jotain kosketeltavaa ja vasta hieman hahmottuvaa.
Taiteilijan yhteystiedot:
sallamarirantala.xyz
instagram.com/sa11amari
FI | EN
Sallamari Rantala – A Ring Was Found in the Field
Gallery Napa 26.9. – 18.10.2026
In this series of reliefs, I use the plaster-based scagliola technique to explore connections between landscape, memory, and belonging. I approach landscape through objects that make our relationship to places tangible.
The shape of a ring is repeated on the walls of the exhibition space. The ring connects two places to which I relate in different ways: Lentvaris, my current home in Lithuania, and my grandparents’ home and farm on the banks of the Kemijoki river in Finland. The story of a ring found in a field has been lost, yet the object remains as a concrete fragment of a life and its relationship to place. It refers more broadly to the objects, memories, and stories through which we access the histories of places, always partially. My own lived relationship with these places becomes intertwined with family stories and the gap left around the ring. My relationship to place is formed between what has been lived, remembered, told, and what remains unknown.
The works do not attempt to recover individual stories or names. There is something here akin to plaster dust: the particles are real, yet the relationships between them, and the wholes they form, are in constant motion. A story cannot be recovered in its original form; instead, it is reconstructed.
Scagliola, a plaster-based stone imitation technique dating back to the Baroque period, is part of the history of Lithuania, where I currently live: stone was imitated in an environment where it was not readily available. Working with imitation stone parallels my thinking about the past: just like the material, a narrative cannot be restored to its original form, but is reconstructed. The polished, glossy surface of scagliola can appear distancing, almost closed, and through engraving I have tried to carve out something tactile, something that only faintly emerges.
Artist’s contact info:
sallamarirantala.xyz
instagram.com/sa11amari
